lauantai 23. tammikuuta 2010

Pieni AV-suunnitteluopas

Tämä opas on kirjoitettu opastamaan niitä, jotka suunnittelevat neuvotteluhuoneen tai koulutustilaan AV-laitteistoa (audiovisuaaliset laitteet). Oppaan alkupuoli opastaa mattimeikäläisiä kartoittamaan tarpeitaan pohjustukseksi AV-suunnittelijalle.
Samoja asioita voidaan soveltaa myös auditorioissa, mutta niihin liittyviä erityistarpeita ei juuri käsitellä.

AV-suunnittelu on monta kertaluokkaa vaikeampaa kuin esim. toimivan keittiön suunnitteleminen. Siitä huolimatta liian usein esim. neuvotteluhuoneen AV-suunnittelu jätetään joko tekemättä tai se jää sähkösuunnittelijan huoleksi ilman asiakkaan tarvemäärittelyä.

Tämä opas pyrkii ennenkaikkea auttamaan asiakkaan tarpeiden kartoitusta ja näin tukemaan AV-suunnittelua. Pienetkin tilat kannattaa antaa AV-suunnittelijalle suunniteltavaksi. Suunnitelmat ovat edullisia ja niitä tehdessä tulee samalla kartoitettua ja kirjattua ylös asiakkaan tarpeet. Hyvä AV-suunnitelma maksaa itsensä nopeasti takaisin, kun palaverien ja koulutustilaisuuksien yhteydessä AV-tekniikka ei tuota yllätyksiä, joiden takia kaikki läsnäolijat joutuvat odottamaan. Usein vaatimusten kartoitusvaiheessa saatetaan löytää myös tarpeita, joita tilaaja huomaa tarvitsevansa.  Näin vältytään tilaan myöhemmin syntyviltä virityksiltä, jotka aina vaarantavat ympäristön aiemmin toimineet toiminnat.

Yleistä AV-suunnittelusta ja urakoinnista

AV-suunnittelu tulee tehdä aina ennen sähkö- ja rakennesuunnittelua. Lopullinen toteutus kannattaa antaa asiantuntevalle AV-urakoijalle, siten että rakennus- ja sähköurakoitsijat huolehtivat AV-suunnitelman määrittämistä putkituksista,  johtoreiteistä ja sähköasennuksista  sisältäen sähköpistorasiat, antennikaapeloinnit, datakaapeloinnit (RJ45), videotykin ohjauskaapelin (RJ45 tai RS232) ja puhelinkaapeloinnit videoneuvottelulaitteelle.

Yleensä kannattaa toteuttaa AV-asennukset kiinteähintaisena avaimetkäteen-urakkana.  Kaikki ääneen ja kuvaan vaikuttava kaapelointi tulee AV-urakoijalta: Näin vastuut on selvillä, jos esim. kuva on huono tai ääni hurisee.
AV-urakoija vastaa mm. seuraavista asioista:
  • Putkitusten, johtoreittien ja sähköurakoijan asennusten tarkastus ja hyväksyntä
  • VGA- ja videokaapelien tekeminen ja vetäminen putkituksiin ja johtoreitteihin
  • Audio- ja mikrofonikaapelien tekeminen ja vetäminen putkituksiin ja johtoreitteihin
  • Kaiuttimien kiinnitys seinään ja johdotus
  • Mikrofonien asennus
  • Neuvottelupöydän varustus siihen suunnitelluilla kaapeloinneilla, laitehyllyillä ja läpivienneillä
  • Tykin kiinnitys kattoon ja kaapelien kiinnittäminen (yleensä 1 kpl VGA, 1 SVIDEO, 1 kpl VIDEO, 1 kpl ohjauskaapeli RJ45)
  • AV-räkin toimittaminen ja kytkeminen
  • Videoneuvottelulaitteiston asennus ja kaapeloinnit
  • Kaapelien merkitseminen ja toteutuksen dokumentointi
  • Mahdollisen automaation asennus ja testaus
  • Järjestelmän kokonaistestaus
  • Käyttöoppaan laatiminen asiakkaalle
  • Huoltosopimuksen mukaisista käynneistä sopiminen

Lähtökohdat suunnittelulle

Näyttölaitteet

Suunnittelun aluksi kannattaa valita, millä esityslaitteella tilassa näytetään kuvaa. Tänä päivänä videotykki on yleinen valinta. Myös Plasma-, LCD- ja LED-televisiot ja -monitorit tulevat kysymykseen, kunhan valitaan Full HD-malli.
Kun valitaan videotykkiä, kannattaa varmistaa, että se on tarkoitettu tietokonekäyttöön, eli on ns.datatykki. Vain harvoin kannattaa edes harkita neuvottelutilaan elokuvakäyttöön optimoitia tykkiä, sillä niissä paremman kontrastin takia valovoima on pienempi ja näin ollen se asettaa enemmän haasteita valaistukselle ja tilan pimentämiselle.

Videoneuvottelulaite voidaan kytkeä samaan esityslaitteeseen, mutta se ei ole järkevää: videoneuvottelu on kommunikointiväline, ei esitysväline. Videoneuvottelun kuva ei myöskään usein kirkkaustasoltaan vastaa PC:n antamaa kuvaa, joten hyvä valinta on käyttää videotykkiä paikallisten esitysvälineiden kuvalle ja liittää videoneuvottelu erilliseen 40-50 tuumaiseen Plasma- tai LCD-paneeliin. 

Videotykin kuva voidaan heijastaa joko valkoiselle seinälle tai valkokankaalle – Näistä valkokangas antaa kirkkaamman kuvan, mutta toisaalta riittävä kirkkaus saavutetaan hyvällä valaistuksella. On hyvä, jos valkokangas voi olla aina alhaalla, jolloin minkäänlaista moottorikangasta tai manuaalityötä ei tarvita. Videotykki asennetaan kattoon siten, että se on samalla korkeudella kuin heijastettavan kuvan yläreuna. Videotykin etäisyys valitaan siten, että saadaan heijastettua esitystilaan nähden kohtuullinen kuvakoko: Normaalissa neuvottelutilassa kuvan leveys on hyvä olla välillä 1,8m – 2,5m. Liian pieni leveys tekee tekstistä vaikealukuista, liian suuri leveys heikentää kuvan valoisuutta. Kannattaa suunnitella etäisyys siten, että kuvakoko on haluttu videotykin zoomasetuksen puolivälissä – näin jää varaa hienosäätöön.

Videotykin etäisyyden suunnitteluun löytyy internetistä käteviä ohjelmistoja, esim. http://www.projectorcentral.com/projection-calculator.cfm.

Valko- ja fläppitaulut

Valkotaulut tulee sijoittaa esitystilan reunoille, jolloin tilan etuosa voidaan varata esityslaitteiden kuville. Fläppitaulu on hyvä sijoittaa etuosan jommalle kummalle laidalle. Mikäli tilaa suunnitellessa huomataan, että aiemmin valkotaulu on sijainnut huoneen etuseinällä johon halutaan heijastaa kuvaa, kannattaa varmistaa, olisiko tilan käyttösuunta käännettävissä niin, että valkotaulu voi jäädä nykyiselle seinälle.

Valaistus

Mikäli valaistus on hyvin suunniteltu, valaistusta ei tarvitse muuttaa eri esitystilanteissa. Hyvä perusvalaistus saadaan aikaan esim. seuraavasti:
  • Huoneen etuosa: Ei lainkaan valaistusta, jolloin videotykin ja/tai paneelinäytön kuva näkyy selkeästi
  • Esiintyjä: Esiintyjä voidaan valaista kohdevalolla (kts. kohta fläppitaulu), joka ei saa kuitenkaan valaista videotykin kuvaa.
  • Huoneen sivuseinät: Mikäli seinällä on valkotaulu, sivuseinät on hyvä valaista joko spotein tai epäsuorasti loistevaloin.
  • Fläppitaulu: Fläppitaulu on hyvä valaista kohdevalolla, joka ei häikäise neuvottelupöydässä istuvia eikä näy videoneuvottelukameran kuvassa. Tämä valo voi olla myös valaistus esiintyjälle
  • Neuvottelupöytä: Neuvottelupöytä valaistaan esim. epäsuorasti himmentimellä varustetuilla loisteputkilla.  On tärkeää, että neuvottelupöydän valaistus riittää muistiinpanojen tekemiseen.  Mikäli on tarkoitus käyttää videoneuvottelua, sitä parempi kuva saadaan lähetettyä, mitä paremmin neuvottelupöydän ihmiset on valaistu. Hajavaloa näyttöseinälle tulee välttää.
  • Ikkunat: Neuvotteluhuoneen ikkunat on hyvä sijoittaa niin, ettei niistä tule valoa ainakaan näyttöseinälle. Tarvittaessa voidaan käyttää verhoja. Myös ikkunaan asennettu UV-kalvo parantaa videotykin kuvaa.

Kaiuttimet

Huoneeseen tulee asentaa kiinteät kaiuttimet. Usein valitaan kaksi aktiivista kaiutinta, jolloin erillistä vahvistinta ei tarvita. 5.1-äänentoistosta on harvemmin hyötyä neuvottelutilassa ja se tuo lisäkustannuksia, koska mitään muuta ei yleensä tarvitse kaapeloida huoneen takaosaan.

Automaatio

Mikäli tilan AV-laitteista halutaan mahdollisimman helppokäyttöiset, kannattaa ottaa käyttöön automaatio. Suunnittelemalla tila hyvin, automaatioon ei tarvitse liittää valo- ja verho-ohjausta, jolloin järjestelmän hinta saadaan pidettyä kohtuullisena.
Hyvä automaatio toimii luotettavasti selkeän ja yksinkertaisen käyttöliittymän avulla. Vaikka ohjelmalähteitä olisi useita, mitään kaukosäätimiä ei tarvita eikä myöskään jättää näkyville. Videotykin päälle- ja poiskytkentä, oikean kuvalähteen valinta, oheislaitteiden (esim. DVD) ohjaus jne. hoituu kaikki automaatioon liittyvällä ohjauspaneelilla.
Ilman automaatiota tullaan toimeen, mikäli järjestelmä on hyvin yksinkertainen, esim. 1 PC-liitäntä videotykille ilman äänentoistotarvetta. Tällöin järjestelmää käytetään videotykin kaukosäätimellä.
Mikä järjestelmä sisältää useampia ohjelmalähteitä tai arvellaan sellaiselle olevan tulevaisuudessa tarpeita, kannattaa automaatioon varautua tekemällä riittävä kaapelointi.
Esimerkki käyttäjälle yksinkertaisesta käyttöliittymästä (lähde: www.mediasolution.fi)

Ohjelmalähteet

Tietokone ja kannettavat

Tilassa kannattaa olla vähintään yksi kiinteä tietokone tai terminaalipääte ja sen lisäksi pöydässä tulee olla VGA-kaapeli vierailijan kannettavalle. Yhä useammin esityksessä voi olla mukana ääni, joten VGA-kaapelin kaverina kannattaa olla 3.5mm stereopistoke, jonka kautta ääni kuuluu kiinteistä kaiuttimista

Piirtoheitin tai dokumenttikamera

PC ja Powerpoint on pitkälle korvannut piirtoheitinkalvojen käytön, mutta aina on tilanteita, joissa halutaan esittää perinteisiä kalvoja. Mikäli piirtoheitintä ei haluta käyttää, voidaan sen tilalle hankkia dokumenttikamera. Dokumenttikameralla saadaan heijastettua videotykille kalvojen lisäksi paperidokumentit ja jopa kuvat esineestä. Kyseessä on siis videokamera, jolla voidaan esittää kuva näyttölaitteelle.

Kuva: dokumenttikamera

DVD

Yhä useammin koulutusmateriaalia ja yritysesittelyitä katsellaan suoraan DVD:ltä. Vaikka moni kannettava tietokone osaa näyttää DVD-levyjä, ei sellaisen käyttöä kuvalähteenä voi suositella: Kannettavassa tulee olla asennettuna oikeanlainen toisto-ohjelma, näytönsäästäjät tulee olla pois kytkettynä, kannettavan näyttökortin asetukset tulee olla oikein asetettuna ja kannettavan äänen tulee olla kytkettynä kaiutinjärjestelmään – Liian monta asiaa, joka voi mennä pieleen!

On siis hyvä, jos tilassa on erillinen perus-DVD-laite, joka on usein sijoitettu AV-vaunuun muiden ohjelmalähteiden, videovalitsimien jne. yhteyteen.

Televisio

Mikäli tilassa on tarve katsoa televisiota, tehdään se käyttäen digiboxia. Mikäli televisiolle ei ole käyttöä, mutta halutaan varautua sen lisäämiseen esim. muutaman vuoden jälkeen, tulee muistaa tehdä antennikaapelointi AV-vaunulle! Digiboxin hinta on 100€, mutta myöhemmin sen lisääminen ei ole mahdollista, jos kaapelointi on unohtunut!

Videoneuvottelu

Videoneuvottelulaite on kätevä ja hyvin suunnitellussa tilassa sitä myös käytetään. Mikäli valaistus, äänentoisto, mikrofonit tms. osa-alue on puuttellinen, jää videoneuvottelu käyttämättä.

Paras lopputulos saavutetaan, jos videoneuvottelu tehdään erillisenä rinnakkaisena toteutuksena muulle järjestelmälle. Sille varataan oma paneelinäyttö (plasma- tai LCD-tv, parhaimmillaan pelkkä näyttölaite ilman mitään kuvalähdevalitsimia), jolloin kuvan kirkkaus on riittävä ja toisaalta videotykin kuvaa voidaan käyttää paikallisen materiaalin esittämiseen. Videoneuvottelulaite sijoitetaan huoneen etuseinälle ja siihen kaapeloidaan seuraavat asiat:

  • Kuva erillisnäytölle
  • Ääni kiinteästi asennetuille kaittimille  -- Äänen voimakkuus säädetään videoneuvottelulaitteen omalla kaukosäätimellä
  • LAN-kaapelointi sisäverkon yli käytäville videoneuvotteluille
  • Mahdollinen ISDN puhelinverkon kautta käytäville neuvotteluille ja puhelimen avulla neuvotteluun osallistuville (poistuva)
  • Mikrofoni kiinteästi kaapeloituna neuvottelupöytään

Videoneuvottelulaitteisto tulee asentaa pöytätason korkeudelle tai hivenen ylemmäs ja sen etäisyys pitää olla sellainen, että koko neuvottelupöytä mahtuu kuvaan. Toisaalta videoneuvottelukameraan päin ei saa olla suunnattuna yhtään valaisinta eikä videotykin valo saa näkyä kuvan yläreunassa. Tätä edesauttaa, mikäli tykki saadaan asennettua riittävän lähelle neuvottelutilan etuseinää ja toisaalta videoneuvottelukamera riittävän lähelle pöytää.

Langattomat ratkaisut

Jos halutaan tehdä mahdollisimman toimiva neuvottelutila, kaikki langattomat ratkaisut kannattaa unohtaa. Toki kannettavissa tietokoneissa voidaan käyttää langatonta verkkoa, mikäli sellainen on saatavilla, mutta sähköä laitteeet joka tapauksessa tarvitsevat. Menee vielä vuosia, ennenkuin kannettavien sähkönsyöttötekniikat  tarjoavat todellisen langattoman vaihtoehdon.

Myös videotykin kuvansiirtoon on tarjolla langattomuutta, mutta nämä kannattaa unohtaa: Niissä esityslaitteeseen  (esim. kannettava) tulee asentaa erillinen ohjelma kuvan lähettämistä varten ja kuvamateriaali ei voi sisältää liikkuvaa kuvaa. Näin esim. vierailija ei saa oman kannettavansa kuvaa näytölle. Tarvitaan siis edelleen VGA-kaapeli neuvottelupöytään.

Myös AV-ohjauksen langattomuus on kyseenalaista: Se tuo mukaan mahdollisuuden, ettei tilaisuus onnistu, kun ohjaimen akku on tyhjä tai koko ohjain on kadonnut.

Eräs harkittavissa oleva ratkaisu on se, että tilassa on yksi kiinteästi kytketty Windows terminaali, jota voidaan käyttää langattomalla hiirellä ja näppäimistöllä. Näin omat esitykset saadaan toistettua kätevästi siten, että pöydällä on vain näppäimistö ja hiiri. Myös tämä järjestely tuottaa muutaman kuukauden välein ongelmia, kun esim. näppäimistön paristot loppuvat...

Neuvottelupöytä

Neuvottelupöydän varusteluun tulee kiinnittää erityishuomiota. Siinä tulee olla kiinteä kaapelointi, joka on piilotettu pöydän alle asennettuun kiinteään hyllyyn. Mikäli pöydässä on esim. LAN-verkon jakava kytkin, sen tulee sijaita virtalähteideen sellaisessa paikassa, ettei sitä pöydän päältä käsin voida esim. ottaa pois sähköistä.

Pöydän keskialueelle sijoitetut upotetut rasiat ovat käteviä. Niissä on hyvä tarjota esim. seuraavia kytkentämahdollisuuksia

  • Pistorasioita omille virtalähteille (HUOM! Pöydän omat sähkölaitteet ottavat sähkönsä pöydän alle piilotetuista rasioista, jottei tilan käyttäjät irrottele niiden töpseleitä!)
  • VGA-kaapeli ja audiokaapeli kannettavan tietokoneen kytkemiseksi
  • Videoneuvottelun mikrofoni.

Lisäksi voidaan harkita yleisimmin käytettävän kannettavan virtalähteen kaapelia sekä puhelimen latauskaapelia (muista piilottaa nämäkin virtalähteet pöydän alle!)

Mikäli pöytä on antiikkia, voi sen reijittäminen kauhistuttaa. Kuitenkin pahin ratkaisu on se, että kaapeloinnit tulevat pöydän ulkopuolelta: Ne näyttävät rumalta ja ihmiset kompastuvat niihin, jolloin järjestelmä ei ole pitkäikäinen.

Ohessa on kuva ratkaisusta, jolla arvokkaaseenkin pöytään saadaan piilotettua audio, VGA, LAN ja sähköpistorasiat:

Kaapelipylväs ala-asennossa

Kaapelipylväs nostettuna ylös ja RJ-kaapeli kiinnitettynä.

Kytketyt kaapelit tulevat läpän alta pöydälle ja ovat käytettävissä

Mikäli pöytään ei haluta tehdä lainkaan reikiä, tulee kaapelit pyrkiä tuomaan pöydän etureunasta siten, että ne ovat käytettävissä edessä istuville.

Mikäli pöydässä on sivussa vetolaatikoita, voidaan niihin tuoda tarvittavat kaapelit siten, että ne ovat vetolaatikon avaamisella otettavissa käyttöön.

AV-suunnittelun määritysvaihe

Huomioitavaa sähkösuunnittelusta

Sähkösuunnittelijan tehtävä on huolehtia (joka myös AV-suunnittelijan on aina hyvä varmistaa), että kaikki AV-laitteet ovat yhden sähkövaiheen takana. Näin vältytään helpoimmin kuvaan ja ääneen syntyviltä hurinoilta.

Tärkeimpien asennuspositioiden kuvaus

Suunniteltavasta tilasta tulee aina piirtää kuva, josta ilmenee tärkeimmät asennuspositiot. Vain näin voidaan varmistaa, että positiokohtaisen laiteluettelon perusteella voidaan toteuttaa oikeanlainen kaapelointi laitteiden välille.

Esimerkki positiokuvasta:

Tässä esimerkissä on 6 positiota:

    1. Pöydän alla oleva kaapelointipylväs
    2. Videoneuvottelulaitteisto
    3. Videoneuvottelulaitteen lisäkamera
    4. Vasen aktiivikaiutin
    5. Oikea aktiivikaiutin
    6. Videotykki katossa

Tässä esimerkissä on varaus AV-laitekaapille siten, että sen paikka on POS1:n yhteydessä pöydän alla. Usein laitekaappi suunnitellaan tilan etureunaan, jolloin sille määritellään erillinen positio.

Peruskaapeloinnin suunnittelu

Peruskaapelointisuunnitelmassa tulee olla määriteltynä kussakin positiossa käytettävät (tai myöhemmin lisättävät) laitteet ja niiden liitännät.

Tämän jälkeen tehdään esim. Excel-taulukko, jossa määritellään kaikki kaapelointi kaikkien positioiden välillä. Myös kaapeli- ja liitintyypit tulee määritellä.

Esimerkki:

 

Pos 1

Pöydän alla, jalan vieressä oleva pylväs

 

 

 

Pos 2

Videoneuvottelulaite, kankaan alla kankaan keskellä

 

 

Pos 3

Videoneuvottelun lisäkamera, kankaan päällä kankaan keskellä

 

 

Pos 4

Neukkarin valkokangasseinällä, vasen puoli

 

 

Pos 5

Neukkarin valkokangasseinällä, oikea puoli

 

 

Pos 6

Katto / Tykki

 

 

 

 

Ristikytkentä 1

Toimistotilojen ristikytkentä

 

 

 

Ristikytkentä 2

Testihuoneen ristikytkentä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kaapeli

Liitin

Merkintä molemmissa päissä

Selite

Tykki

Pos 6

MMJ1.5

2 x shuko

AV-sähkö

AV-sähkö  ("tavallinen sähkö", mutta sama vaihe kaikilla AV-laitteilla)

 

Pos 6 <--> Ristikytkentä 1

CAT

RJ45

Ristik./toimisto

Kattoon asennettavan windowsterminaalin LAN-yhteys

 

 

 

 

 

 

Pöytä

Pos 1 <--> Pos 6

VGA 16m

VGA-15

Tykki/VGA

1 VGA riittää! Pöytään laitetaan tarvittaessa VGA-valitsin.  Ei rasioida vaan tuodaan VGA-kaapelin pää pöydän alle, josta jatketaan pöytään erillisellä VGA-jatkolla tai jakajaan

 

Pos 1 <--> Pos 6

1 x rg59 x 16 m

BNC

Tykki/Video

video

 

Pos 1 <--> Pos 6

svideo x 16 m

svideo

Tykki/svideo

svideo

 

Pos 1 <--> Pos 6

hdmi x 16 m

hdmi

Tykki/hdmi

Digitaalinen kuvaliitäntä

 

Pos 1 <--> Pos 6

CAT x 16 m

RJ45

Tykki/Ohjaus

Tykinohjaus (RJ45<-->RS232 -liittimellä)

 

Pos 1

MMJ1.5

2 x shuko

ATK-sähkö

ATK-sähkö

 

Pos 1

MMJ1.5

2 x shuko

AV-sähkö

AV-sähkö ("tavallinen sähkö", mutta sama vaihe kuin tykillä ja aktiivikaiuttimilla)

 

Pos 1 <--> Ristikytkentä 1

CAT

2xRJ45

Ristik./toimisto

LAN -- Pöydän alle tulee 10/100 switchi josta jaetaan pöydän RJ45:iin (3 / Martela 920ELP)

 

Pos 1

Antennikaapeli

F-liitin

Antenni

TV-antenni

 

Pos 1 <--> Pos 2

1 x rg59

BNC

Videon./Video

videoneuvottelun videosignaali

 

Pos 1 <--> Pos 2

jamac

XLR-3

Videon./Mikki

Mikrofoni (videoneuvottelu)

 

Pos 1 <--> Pos 2

2xjamac tai mikkik.

2 x XLR-3

Videon./AudioL/R

Videoneuvottelun audio (stereo)

 

Pos 1 <--> Pos 1-TOINEN PÖYTÄ

jamac

XLR-3 tai RCA

Ext/takasali (Ext/Etusali)

Kun salit on yhteiskäytössä, saattaa tulla tarve siirtää audiota takasaliin

 

Pos 1 <--> Pos 4

jamac

XLR-3 tai RCA

Kaiutin vasen

left audio (line)

 

Pos 1 <--> Pos 5

jamac

XLR-3 tai RCA

Kaiutin oikea

right audio (line)

 

 

 

 

 

 

Videon.

Pos 2

MMJ1.5

2 x shuko

AV-sähkö

AV-sähkö: Videoneuvottelun ja lisäkameran DC-muuntajan sähköt

 

Pos 2 <--> Ristikytkentä 1

1 x CAT

RJ45

Ristik./toimisto

Videoneuvottelun LAN

 

Pos 2 <--> Puhelinkytkennät

2 x CAT

RJ45

 

Videoneuvottelun ISDN

 

Pos 2 <--> Pos 3

1 x rg59

Bnc

Yläkamera/video

Lisäkameran video

 

Pos 2 <--> Pos 3

CAT

RJ45

Yläkamera/DC

Lisäkameran DC-syöttö

 

 

 

 

 

 

Akt.kaiutin

Pos 4

MMJ1.5

1 x shuko

AV-sähkö

AV-sähkö (aktiivikaiutin)

 

Pos 5

MMJ1.5

1 x shuko

AV-sähkö

AV-sähkö (aktiivikaiutin)

Lisäksi AV-suunnittelijan tulee yhdessä sähkö- ja rakennesuunnittelijoiden kanssa määritellä, mistä kaapelit kannattaa vetää ja kuinka suuret putkitukset tarvitaan.

Ideoita kaapelireittien suunnitteluun

Usein haastavin kaapelointitarve on kaapelitie neuvottelupöytään. Tässä kaapelitiessä kulkee usein sähköä, VGA-kaapelia, mikrofonikaapelia, datakaapelia jne. Sähkökaapelit kannattaa pyrkiä sijoittamaan eri putkeen kuin ääneen ja kuvaan liittyvät kaapelit.

Kaapelireittien suunnitteluun pöydän, etutilan ja katon tykin välille löytyy ainakin seuraavia ratkaisuja:

Alumiininen korokelista lattiassa, kouru seinässä ja katossa
+ Edullinen
- Epäkäytännöllinen ja ruma

100 mm alumiiniputki pöydästä kattoon, jossa tuodaan pöytään VGA, videokaapeli, tykinohjaus, sähkö ja LAN-kaapelointi
+ Edullinen
- Haittaa näkyvyyttä

Lattiaan upotettu kaapelikouru/putkitus (halk. väh 50 mm) ja lattiarasiat tai pylväät
+ Siisti
- Kallis

Lattiaan porattu reikä+rasiointi ja johdotus välipohjassa / lasketussa katossa
+ Siisti
- Edullisempi kuin lattiaroilotus

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti