Sirukortinlukijoiden käytettämättömyys

Luulin jo osaavani käyttää sirukortinlukijoita, mutta toisin kävi. Yllättäen vain huomasin, että homma ei enää toimikaan. Syyksi paljastui Sagem-merkkisen lukijaan tehty softapäivitys.

Lähtökohtaisestihan sirukortilla maksaminen on suoraviivainen prosessi: Valitaan debet/credit + annetaan pin-koodi. Harmi, että jokaisella laitevalmistajalla on oma näkemyksensä siitä, miten tämä pitää tehdä ja kuluttajaparat joutuvat opettelemaan nämä kaikki.

Olen törmännyt seuraaviin variaatioihin debet/credit-valinnassa:

1. Valinta tehdään numerolla 1 tai 2 (tykkään)
2. Valinta tehdään nuoli ylös/alas + hyväksyntänappi
3. Näytöllä näkyy Debet tai Credit, vieressä on nappi, jolla vaihdetaan, toinen jolla
hyväksytään. Tässä haasteena on arvata, tarkoittaako teksti tehtyä valintaa vai nappulan tekstiä
4. Näytöllä näkyy Debet ja Credit, kummallekin on oma nappi joka tekee valinnan (tykkään)

Vieläköhän tuon jollain muulla tavalla voisi tehdä?! Jos voi, eiköhän sellainenkin toteutus löydy.

Palataanpa tähän Sagemin päivitykseen, joka edustaa vaihtoehtoa 2. Arvaan, että heille on tullut palautetta, että miksei debet/credit-vaintojen edessä voi olla numeroita. Ovat nyt sitten lisänneetkin, eli näytöllä on "1 Credit" ja toisella rivillä "2 Debet". Harmi vain, numerolla ei voi tehdä valintaa!! Auts!

Eräälle kauppiaalle tätä ihmettelin ja hän kertoi, että käyttöliittymä muuttui softapäivityksessä, jossa toki moni asia oli muuttunut parempaan suuntaan, mutta tämä käsittämätön ominaisuus on aiheuttanut ongelmia myös muille.

Tulilammas tekee tietoturvahyökkäyksestä kansanhupia

Fire Sheep on selainlaajennos, joka tekee kauan tunnetun tietoturvaongelman (HTTP session hijacking) hyväksikäytöstä niin helppoa, että se mahdollistaa tietoturvahyökkäykset avoimissa WLAN-verkoissa kelle tahansa.

Avoimia WLAN-verkkoja tarjoavat yleisesti kaupat, kauppakeskukset, elokuvateatterit, kahvilat jne. Kun liityt tällaiseen verkkoon, kaikki koneeltasi lähtevä liikenne on muiden samassa verkossa olevien koneiden nähtävissä. Vaikka valtaosa nettipalveluista käyttää kirjautumistoimintoihin salattua https-yhteyttä, silti usein muuta surffailua palvelussa ei salata. Tämä mahdollistaa yhteyden kaappaamisen toiselle koneelle, joka on yhteydessä samassa tukiasemassa. Aiemmin tällaisen hyökkäyksen tekeminen on vaatinut osaamista, mutta ei enää. Fire Sheep on ohjelma, jonka kuka tahansa voi asentaa koneelleen ja tehdä helposti edellä kuvatun kaappauksen. Ohjelma on ollut saatavilla vajaan viikon ja sitä on ladattu jo lähes 500 000 kertaa.

Käytännössä fire sheep tarkoittaa seuraavaa:
1) Jos liityt tietokoneellasi tai kännykälläsi langattomaan verkkoon, jossa ei käytetä WPA-salausta, olet vaarassa
2) Jos kotitukiasemassasi ei ole salaus päällä, olet vaarassa

Vaarassa oleminen tarkoittaa sitä, että kun käytät esim. Facebookkia, Twitteriä, Flickriä tms. palvelua, johon kirjaudutaan käyttäjätunnuksella/salasanalla, kuka tahansa muu voi kaapata kirjautumisesi ja nähdä kaiken sisältösi, tehdä statuspäivityksiä, muuttaa suojausasetuksia jne. Myös salasanan voi muuttaa, mikäli palvelu ei pyydä salasanavaihdossa vanhaa salasanaa.

Fire Sheepin käyttö on tehty helpoksi: Selaimen vasempaan laitaan ilmestyy lista henkilöistä, jotka käyttävät palveluita samassa verkossa. Jopa heidän valokuvansa näytetään sivupalkissa. Jos tuplaklikkaat henkilöä, pääset käyttämään palvelua heidän nimissään.

Mistä tiedän, olenko turvassa?
Jos käytät langallista nettiä tai langatonta verkkoa jossa on WPA-salaus (kone kysyy salasanaa verkkoon liityttäessä, ei webbisivulla), olet turvassa.

Jos käytät verkkopalvelua, joka toimii kaiken aikaa osoitteessa “https://”, olet turvassa. Tällaisia palveluita ovat mm. Googlen sähköposti, kaikki verkkopankit ja verkkokaupoista esim. Stockmann.com.

Miten tässä näin kävi?
Jo netin alkuaikoina tunnistettiin tarve tietoturvalle ja kehitettiin perus-http-protokollan rinnalle turvallinen liikenteen salaava https-yhteystapa. Siihen aikaan salaus oli tietokoneille (sekä palvelin että käyttäjä) raskas toimenpide, joten oli yleinen tapa suojata vain sisäänkirjautumistoiminnot ja jättää “perussurffailu” ilman salausta. Jotta järjestelmä tietää, kuka on kirjautunut palveluun, kirjautumistoiminto lähettää käyttäjän koneelle tunnistekeksin (cookie), minkä käyttäjän selain lähettää jokaisella sivuhaulla, myös salaamattoman sivuhaun yhteydessä. Jos selainta käytetään verkossa, jossa myös muut käyttäjät näkevät liikenteen, voidaan tämä tunnistekeksi kaapata ja ottaa käyttöön toisessa koneessa. Juuri tämän fire sheep tekee.

Mitä voin tehdä?
Jos olet langattoman verkon käyttäjä, älä liity avoimiin verkkoihin tai jos liityt, käytä VPN-ohjelmaa, jolla salaat kaiken liikenteesi. Tiedota tukiaseman omistajaa, että hänen kannattaisi kytkeä WPA-suojaus päälle. Huom! WPA tai WPA2 on ok, WEP-suojaus ei auta.

Jos omistat langattoman verkon jolla jaat nettiyhteyden esim. asiakkaillesi, kytke WPA-salaus päälle. Voit käyttää helppoa salasanaa ja ilmoittaa sen julkisesti, esim. “netti”, “kahvila” tms. Jos sinulla on useita tukiasemia eri paikoissa, voit käyttää kaikissa samaa nimeä ja salasanaa, jolloin tukiasemien hallinta ja niistä tiedottaminen on helppoa.

Jos teet tai suunnittelet tietojärjestelmiä, joissa käyttäjät kirjautuvat sisään, käytä https:ää kaikkeen. Piste. Yleisesti edelleen vallitsee myytti, että tarvitset hirmuserverin, mutta se ei pidä paikkaansa. Kytke vain se https päälle. Laita samalla lähettämiisi cookie-tiedostoihin secure-merkintä päälle, niin missään tilanteessa keksiä ei lähetetä salaamattoman verkkoyhteyden yli.

Kello käy. Arvaan, että kuukauden sisään nähdään tämän suuntaisia liikkeitä ainakin joidenkin suurien verkkopalveluiden osalta, koska tulilammas on irti!

EDIT 31.1.2011: Kellot voi nyt pysäyttää ainakin FaceBookin osalta. Tänään julkaistiin optio, jolla käyttäjä voi kytkea Facebookinsa pysyvästi HTTPS-käyttöön. Facebookilta meni siis kutakuinkin 3 kuukautta tähän. Työ oli siis suurempi kuin osasin odottaa, mutta toisaalta hajautetussa järjestelmässä tämä on ymmärrettävää.
Tänään Firesheeppiä on ladattu jo yli 1,1 miljoonaa kertaa.

Opas mobiilivideostriimaukseen

Mobiilivideostriimaus tarkoittaa joko kännykällä tai kannettavalla tietokoneelle tehtävää livevideolähetystä, joka on seurattavissa lähes reaaliaikaisena. Video myös tallentuu, joten se on katsottavissa myös myöhemmin. Tällaisia palveluita on useita ja ne ovat pääsääntöisesti ilmaisia.

Tässä oppaassa kerron kaiken oleellisen, mitä sinun tulee tietää tehdäksesi mobiilivideostriimausta. Kerron myös havaitsemiani eroja eri palveluissa. Olen vertaillut QIK, Bambuser ja UStream-palveluita, käyttäen sekä wifi että 3G-verkkoa. Olen vertaillut samoja ohjelmia Nokia ja iPhone-puhelimissa. Tarkempaa tietoa näistä vertailuista löydät osoitteesta http://mobile-streaming.blogspot.com.

Taustaa
Aivan aluksi tarvitset tilin haluamaasi mobiilivideostriimauspalveluun. Osalla kännykkäclienteista voit myös rekisteröityä, mutta helpompaa se on tehdä etukäteen nettiselaimella. Suuntaa siis johonkin seuraavista:

• http://bambuser.com
• http://qik.com
• http://ustream.tv 

..ja perusta itsellesi tili. Voit samalla myös liittää tilin twitteriin ja/tai facebookin, jolloin tieto livelähetyksestäsi jaetaan ystävillesi, jos niin haluat. Ennen kuin aloitat kuvaamisen, muista kysyä lupa kuvattavilta. Kaikki eivät halua itseään nettiin! Mikäli siis aiot kuvata esim. seminaaria, pyydä etukäteen kuvauslupa.

Kännykkästriimaus
Ennen kuin edes harkitset videostriimausta kännykällä, tarkista, että käytössäsi on kiinteähintainen rajoittamaton datayhteys. Tehdessäni mobiilivideotestauksia, yhdessä käyttämässäni kännykässä ei ollut asianmukaista dataliikennesopimusta ja testistä kolahti 200 euron lasku. Mikäli striimaat ulkomailla, voit asettaa mobiilistriimausclientin offline-modiin, jolloin video tallentuu puhelimeen. Voit siirtää videot nettiin myöhemmin esim. hotellin WLANin kautta.

Seuraavaksi tarvitset clientohjelman. Useimmiten se onnistuu, kun surffaat kännykällä ko. palvelun nettiosoitteeseen. iPhonelle sovellukset ladataan AppStoresta. iPhonelle QIK-sovelluksia on valitettavan useita erillisiä: Qik Live:lla voit tehdä livestriimejä. Qik for 3GS:llä videot tallennetaan puhelimeen ja lähetetään vasta sen jälkeen palveluun. Tämän version kuvanlaatu on parempi, kuin Qik Liven.

Asennettuasi sovelluksen, käy läpi asetukset ja aseta käyttäjätilisi + salasana. Mikäli haluat antaa videollesi nimen jo ennen lähetystä, voit tehdä sen valikoista. Videot on helppo nimetä myös jälkikäteen webbipalvelun kautta.

Mobiilistriimauksen aloitus onnistuu REC-nappia painamalla. Hei, olet livessä! Mitä vakaampana pidät käden, sitä parempaa kuvanlaatua saat aikaan. Mikäli mahdollista, tue puhelin esim. pöytään. Olen havainnut myös käteväksi Clas Ohlsonin myymän tuulilasiin kiinnitettävän kännykkätelineen, jossa on taivutettava varsi: Saat telineen kiinni imukupilla vaikkapa pöytään ja näin sinulle on livestriimaukseen mainio jalusta.

Kaikista näistä palveluista löytyy myös chat-mahdollisuus: Netissä oleva lähetyksen seuraaja voi kirjoitella viestejä, jotka näkyvät muille katsojille, mutta myös sinulle! Kuvan päälle siis voi tulla viestejä esityksesi katsojilta.

Mikä sitten on paras palvelu kännykkästriimaukseen? Reaaliaikaisuudessaan QIK ja UStream pesee Bambuserin. Bambuser myös hukkaa enemmän frameja, eli livevideo on töksähtelevää - se tosin lähettää jälkikäteen pudotetut framet, joten lopullinen kuvanlaatu on aivan hyvä.
Edit 2011: Bambuser on saanut muita kiinni reaaliaikalaadussa, saattanut mennä jopa ohi. Laatu vaihtelee myös eri laitealustojen välillä

QIK:n ja Bambuserin osalta nämä havainnot koskevat sekä iPhone- että Nokia-sovelluksia. UStreamin osalta en ole saanut clienttia toimimaan Nokiassa, mutta iPhone-client on ylivoimaisen hyvä kahteen kilpailijaansa verrattuna: Käyttöliittymä toimii kuin ajatus. Myös twiittaukset ja facebook-julkaisut voi tehdä haluttaessa käyttöliittymän kautta, kun on hyvä hetki. Paluukanavana kuvaajalle toimii chatin lisäksi Twitter halutulla hashtagillä. Kuvaaja voi myös käynnistää äänestyksiä - äänestystulos näkyy kuvaajan kännynäytöllä!

Eräs erittäin vaikea osa kaikkea videokuvausta on laadukas ääni. Mobiilivideon tekemisessä tämä ei ole poikkeus. Mikäli teet haastattelua, langallinen handsfreemikrofoni haastateltavan rintapieleen kiinnitettynä saattaa auttaa kummasti. Myös langatonta bluetooth-handsfree-mikrofonia kannattaa kokeilla - Tosin omassa Nokia E71:ssä Nokian bluetooth-mikrofoni kaatoi sekä Bambuserin että QIK:n. Kannattaa kuitenkin kokeilla!

Esimerkkivideoita:

• Bambuser, iPhone 3 GS, 3G: http://bambuser.com/channel/ile/broadcast/525218
• Qik for 3 GS, iPhone 3 GS, äänitetty puhelimen muistiin + Wifi hotellissa: http://qik.com/video/5104072
• Qik, Nokia E71, 3G: http://qik.com/video/2536426

Videostriimaus kannettavalla tietokoneella
Bambuser- että UStream-palveluihin voit striimata myös PC/Windows tai MacOS-koneilla. Laatuero on huima mobiilivideostriimeihin: Käytännössä saa lähetettyä täys-PAL-resoluutioista videota lähes reaaliajassa 3G-nettitikkuyhteyden yli.

Helpoimmillaan voit lähettää videota koneen omasta kamerasta (esim. iSight) tai webkamerasta. Löydät lähetyksenaloitusnapin kirjautumalla tunnuksillasi Bambuser- tai UStream-palveluun. Mikäli käytät wifi-yhteyttä, voi olla, että lähetys ei onnistu. Syynä on tällöin jokin välissä oleva palomuuri. Vaihtamalla yhteyden nettitikkuun, onnistuu lähetys helpommin.

Esimerkki:

• Bambuser, MacBook / iSight-kamera, 3G-nettitikku: http://bambuser.com/channel/ile/broadcast/712214

Päästäksesi vielä parempaan kuvanlaatuun, voit käyttää oikeaa videokameraa. Tällöin tarvitset erillisen videostriimausohjelman. Yksi yleisimpiä on ilmainen Adobe Flash Media Encoder, joka osaa napata kuvaa sekä webbikamerasta että oikeasta videokamerasta joka on Firewire-kaapelilla koneessa kiinni.

Pääpiirteissään homma menee näin:

• Lataa koneellesi Adobe Flash Media Encoder
• Lataa haluamastasi striimauspalvelusta yhteysprofiilitiedosto. Esim. Bambuser: Dashboard, Standalone desktop, Flash Media Live Encoder, authentication profile --> Tallenna levylle 
• Käynnistä Adobe Flash Media Live Encoder 
• File/Open profile: Valitse äsken tallentamasi profiilitiedosto 
• Valitse video- ja audiolähde 
• Aseta videon laatu halutuksi, esim. 768 x 576 vastaa television PAL-standardia, mutta jopa 3G:n yli onnistuu myös tästä tarkempi HD-laatu 
• Paina START

Mikäli lähetys ei onnistu, kannatata epäillä jälleen kerran palomuureja.

Vielä helpommin lähetys onnistuu UStream.tv:n omalla Producer-ohjelmalla. Sen ilmaisversio on toiminnoiltaan rajoitettu, mutta täysversiolla onnistuu mm. seuraava:

• Monikameralähetys - Mahdollisuus valita pääkanava, toinen kamera saada Picture-in-picture 
• Desktopin tai halutun sovelluksen livestriimaus 
• Levylle tallennetun videon striimaus 
• Halutun kuvan striimaus 
• Tekstitys

Näytön striimaus on hieno toiminto. En ole kokeillut, mutta esim. skypevideopuhelun striimaus nettikatseluun olisi varsin käyttökelpoinen juttu. Valitettavasti näytönstriimaustoiminto vaatii yhden sisääntulevan TCP-portin avauksen. Jälleen kerran, 3G-yhteydellä muureja on yksi kappale vähemmän, riittää kun tekee poikkeussäännön esim. windowsin omaan muuriin.

Ja vielä kerran, ne äänet. Kannettavissa tietokoneissa olevat mikrofonit ovat usein surkeita. Mikäli lähteenä on videokamera, niiden mikrofonit ovat kertaluokkaa parempia. Omaan HD-sonyyni olen hankkinut langattoman bluetooth-mikrofonin (100 m kantama), jonka voin viedä lähelle esiintyjiä.
Mikäli tarvitaan useita mikrofoneja, tietokoneeseen liitettävä USB-liitäntäinen audiomikseri helpottaa elämää. Esim. n. 200 euron hintainen Belkin Tunestudio näkyy Flash Video Encoderille erillisenä äänikorttina ja audion laatu on juuri niin hyvä kuin on mikrofonisi.

Esimerkkejä:

• Windows laptop, 3G-nettitikku, Sony-videokamera + langaton mikki: http://bambuser.com/channel/TIEKE/broadcast/349119 
• Windows laptop, 3G-nettitikku, Sony-videokamera + langaton mikki: http://bambuser.com/channel/TIEKE/broadcast/370449 
• Windows laptop, ADSL, Sony-videokamera + Belkin + mikki: http://bambuser.com/channel/puka/broadcast/374156 (huom! Alussa ääni puuttuu)

Hyvä tietää
UStream näyttäisi olevan "maailmanluokan palvelu" verrattuna QIKkiin ja Bambuseriin. Kun yhtäaikaiset katsojamäärät liikkuvat kymmenissä tuhansissa, olen nähnyt sekä QIK- ja Bambuser-palvelimen kaatuvan. Näissä tilanteissa UStream toimii edelleen - Esim. Applen iPad-julkistustilaisuutta seurasi UStreamissä yli 100 000 yhtäaikaista katsojaa ongelmitta.

UStream on palveluista myös ainoa, joka ei salli livelähetystä noin vain -- Heillä on koneita/ihmisiä tarkastamassa sisällön. Perustamalla palveluun oman "TV-kanavan", Shown, voit sähköpostitse hakea luvan aitoon livelähetykseen. Luvan saa helposti.

Shown perustamisella saat muutakin hyötyä:

• Voit tuunata Showllesi oman kotisivun 
• Voit liittää showhun halutut hashtagit: Shown kotisivulla näkyy automaattisesti twitterfeedi. Sama feedi tulee lähettäjän näytölle mobiilistriimauksessa 
• Voit liittää twitter ja facebook-tilit, joille voit lähettää tiedon striimistäsi - Juuri silloin kuin haluat 
• Mikäli sinulla on useita kanavia, mobiiliclient kysyy, mihin showhun teet lähetystä ja twitter-hashtagit yms. on automaattisesti oikein konfiguroitu

Kuva: Qik Live iPhonessa	Kuva: Adobe Flash Media Live Encoderin käyttöliittymä

Eduskunnan äänestystulosten twiittauspalvelu

Reilu viikko sitten Mikko Heikkinen kertoi tehneensä rajapinnan Eduskunnan äänestystietoihin. Ko. systeemi on systeemi, joka käy lukemassa eduskunnan sivuja ja puoliautomaattisesti vie äänestystuloksia tietokantaan, tarjoten niitä sieltä määrämuodossa eteenpäin.

Viritykseksihän tällainen tiedonhankintatapa voidaan laskea, mutta tämä on hyvä liikkellelähtö, kunnes Eduskunta saa omat järjestelmät avattua niin, että tällainen tieto on tarjolla. Toivotaan, että Eduskunnan sivusto ei muutu radikaalisti ja Mikko saa pidettyä lukurutiinit toimintakunnossa.

Toteutin tämän rajapinnan päälle tiettävästi ensimmäisen 3-osapuolen palvelun, joka etsii rajapinnasta 15 minuutin välein uusia äänestystuloksia. Mikäli sellainen löytyy, ohjelma twiittaa twitteriin viestin, jossa on äänestyksen aihe, tulos ja linkki koostesivuun, josta saa tarkemman kuvan äänestyksestä.

Tein ensimmäisen version käyttäen Twitterin sinänsä yksinkertaista REST-apia, mutta ajauduin pieniin ongelmiin erikoismerkkien kanssa. Siirryin sen jälkeen käyttämään Twitter4j-opensourcekirjastoa ja täytyy sanoa, että hieno on.

Nyt ajan ohjelmaa kotiserverillä, mutta ajatus on siirtää palvelu jossain vaiheessa Googlen ilmaiseen pilvialustaan, Google App Engineen, joka nykyään tukee Pythonin lisäksi Javaa ja sinne saa myös ajastukset.

Pieni AV-suunnitteluopas

Tämä opas on kirjoitettu opastamaan niitä, jotka suunnittelevat neuvotteluhuoneen tai koulutustilaan AV-laitteistoa (audiovisuaaliset laitteet). Oppaan alkupuoli opastaa mattimeikäläisiä kartoittamaan tarpeitaan pohjustukseksi AV-suunnittelijalle.
Samoja asioita voidaan soveltaa myös auditorioissa, mutta niihin liittyviä erityistarpeita ei juuri käsitellä.

AV-suunnittelu on monta kertaluokkaa vaikeampaa kuin esim. toimivan keittiön suunnitteleminen. Siitä huolimatta liian usein esim. neuvotteluhuoneen AV-suunnittelu jätetään joko tekemättä tai se jää sähkösuunnittelijan huoleksi ilman asiakkaan tarvemäärittelyä.

Tämä opas pyrkii ennenkaikkea auttamaan asiakkaan tarpeiden kartoitusta ja näin tukemaan AV-suunnittelua. Pienetkin tilat kannattaa antaa AV-suunnittelijalle suunniteltavaksi. Suunnitelmat ovat edullisia ja niitä tehdessä tulee samalla kartoitettua ja kirjattua ylös asiakkaan tarpeet. Hyvä AV-suunnitelma maksaa itsensä nopeasti takaisin, kun palaverien ja koulutustilaisuuksien yhteydessä AV-tekniikka ei tuota yllätyksiä, joiden takia kaikki läsnäolijat joutuvat odottamaan. Usein vaatimusten kartoitusvaiheessa saatetaan löytää myös tarpeita, joita tilaaja huomaa tarvitsevansa.  Näin vältytään tilaan myöhemmin syntyviltä virityksiltä, jotka aina vaarantavat ympäristön aiemmin toimineet toiminnat.

Yleistä AV-suunnittelusta ja urakoinnista

AV-suunnittelu tulee tehdä aina ennen sähkö- ja rakennesuunnittelua. Lopullinen toteutus kannattaa antaa asiantuntevalle AV-urakoijalle, siten että rakennus- ja sähköurakoitsijat huolehtivat AV-suunnitelman määrittämistä putkituksista,  johtoreiteistä ja sähköasennuksista  sisältäen sähköpistorasiat, antennikaapeloinnit, datakaapeloinnit (RJ45), videotykin ohjauskaapelin (RJ45 tai RS232) ja puhelinkaapeloinnit videoneuvottelulaitteelle.

Yleensä kannattaa toteuttaa AV-asennukset kiinteähintaisena avaimetkäteen-urakkana.  Kaikki ääneen ja kuvaan vaikuttava kaapelointi tulee AV-urakoijalta: Näin vastuut on selvillä, jos esim. kuva on huono tai ääni hurisee.
AV-urakoija vastaa mm. seuraavista asioista:

• Putkitusten, johtoreittien ja sähköurakoijan asennusten tarkastus ja hyväksyntä
• VGA- ja videokaapelien tekeminen ja vetäminen putkituksiin ja johtoreitteihin
• Audio- ja mikrofonikaapelien tekeminen ja vetäminen putkituksiin ja johtoreitteihin
• Kaiuttimien kiinnitys seinään ja johdotus
• Mikrofonien asennus
• Neuvottelupöydän varustus siihen suunnitelluilla kaapeloinneilla, laitehyllyillä ja läpivienneillä
• Tykin kiinnitys kattoon ja kaapelien kiinnittäminen (yleensä 1 kpl VGA, 1 SVIDEO, 1 kpl VIDEO, 1 kpl ohjauskaapeli RJ45)
• AV-räkin toimittaminen ja kytkeminen
• Videoneuvottelulaitteiston asennus ja kaapeloinnit
• Kaapelien merkitseminen ja toteutuksen dokumentointi
• Mahdollisen automaation asennus ja testaus
• Järjestelmän kokonaistestaus
• Käyttöoppaan laatiminen asiakkaalle
• Huoltosopimuksen mukaisista käynneistä sopiminen

Lähtökohdat suunnittelulle

Näyttölaitteet

Suunnittelun aluksi kannattaa valita, millä esityslaitteella tilassa näytetään kuvaa. Tänä päivänä videotykki on yleinen valinta. Myös Plasma-, LCD- ja LED-televisiot ja -monitorit tulevat kysymykseen, kunhan valitaan Full HD-malli.
Kun valitaan videotykkiä, kannattaa varmistaa, että se on tarkoitettu tietokonekäyttöön, eli on ns.datatykki. Vain harvoin kannattaa edes harkita neuvottelutilaan elokuvakäyttöön optimoitia tykkiä, sillä niissä paremman kontrastin takia valovoima on pienempi ja näin ollen se asettaa enemmän haasteita valaistukselle ja tilan pimentämiselle.

Videoneuvottelulaite voidaan kytkeä samaan esityslaitteeseen, mutta se ei ole järkevää: videoneuvottelu on kommunikointiväline, ei esitysväline. Videoneuvottelun kuva ei myöskään usein kirkkaustasoltaan vastaa PC:n antamaa kuvaa, joten hyvä valinta on käyttää videotykkiä paikallisten esitysvälineiden kuvalle ja liittää videoneuvottelu erilliseen 40-50 tuumaiseen Plasma- tai LCD-paneeliin. 

Videotykin kuva voidaan heijastaa joko valkoiselle seinälle tai valkokankaalle – Näistä valkokangas antaa kirkkaamman kuvan, mutta toisaalta riittävä kirkkaus saavutetaan hyvällä valaistuksella. On hyvä, jos valkokangas voi olla aina alhaalla, jolloin minkäänlaista moottorikangasta tai manuaalityötä ei tarvita. Videotykki asennetaan kattoon siten, että se on samalla korkeudella kuin heijastettavan kuvan yläreuna. Videotykin etäisyys valitaan siten, että saadaan heijastettua esitystilaan nähden kohtuullinen kuvakoko: Normaalissa neuvottelutilassa kuvan leveys on hyvä olla välillä 1,8m – 2,5m. Liian pieni leveys tekee tekstistä vaikealukuista, liian suuri leveys heikentää kuvan valoisuutta. Kannattaa suunnitella etäisyys siten, että kuvakoko on haluttu videotykin zoomasetuksen puolivälissä – näin jää varaa hienosäätöön.

Videotykin etäisyyden suunnitteluun löytyy internetistä käteviä ohjelmistoja, esim. http://www.projectorcentral.com/projection-calculator.cfm.

Valko- ja fläppitaulut

Valkotaulut tulee sijoittaa esitystilan reunoille, jolloin tilan etuosa voidaan varata esityslaitteiden kuville. Fläppitaulu on hyvä sijoittaa etuosan jommalle kummalle laidalle. Mikäli tilaa suunnitellessa huomataan, että aiemmin valkotaulu on sijainnut huoneen etuseinällä johon halutaan heijastaa kuvaa, kannattaa varmistaa, olisiko tilan käyttösuunta käännettävissä niin, että valkotaulu voi jäädä nykyiselle seinälle.

Valaistus

Mikäli valaistus on hyvin suunniteltu, valaistusta ei tarvitse muuttaa eri esitystilanteissa. Hyvä perusvalaistus saadaan aikaan esim. seuraavasti:

• Huoneen etuosa: Ei lainkaan valaistusta, jolloin videotykin ja/tai paneelinäytön kuva näkyy selkeästi
• Esiintyjä: Esiintyjä voidaan valaista kohdevalolla (kts. kohta fläppitaulu), joka ei saa kuitenkaan valaista videotykin kuvaa.
• Huoneen sivuseinät: Mikäli seinällä on valkotaulu, sivuseinät on hyvä valaista joko spotein tai epäsuorasti loistevaloin.
• Fläppitaulu: Fläppitaulu on hyvä valaista kohdevalolla, joka ei häikäise neuvottelupöydässä istuvia eikä näy videoneuvottelukameran kuvassa. Tämä valo voi olla myös valaistus esiintyjälle
• Neuvottelupöytä: Neuvottelupöytä valaistaan esim. epäsuorasti himmentimellä varustetuilla loisteputkilla.  On tärkeää, että neuvottelupöydän valaistus riittää muistiinpanojen tekemiseen.  Mikäli on tarkoitus käyttää videoneuvottelua, sitä parempi kuva saadaan lähetettyä, mitä paremmin neuvottelupöydän ihmiset on valaistu. Hajavaloa näyttöseinälle tulee välttää.
• Ikkunat: Neuvotteluhuoneen ikkunat on hyvä sijoittaa niin, ettei niistä tule valoa ainakaan näyttöseinälle. Tarvittaessa voidaan käyttää verhoja. Myös ikkunaan asennettu UV-kalvo parantaa videotykin kuvaa.

Kaiuttimet

Huoneeseen tulee asentaa kiinteät kaiuttimet. Usein valitaan kaksi aktiivista kaiutinta, jolloin erillistä vahvistinta ei tarvita. 5.1-äänentoistosta on harvemmin hyötyä neuvottelutilassa ja se tuo lisäkustannuksia, koska mitään muuta ei yleensä tarvitse kaapeloida huoneen takaosaan.

Automaatio

Mikäli tilan AV-laitteista halutaan mahdollisimman helppokäyttöiset, kannattaa ottaa käyttöön automaatio. Suunnittelemalla tila hyvin, automaatioon ei tarvitse liittää valo- ja verho-ohjausta, jolloin järjestelmän hinta saadaan pidettyä kohtuullisena.
Hyvä automaatio toimii luotettavasti selkeän ja yksinkertaisen käyttöliittymän avulla. Vaikka ohjelmalähteitä olisi useita, mitään kaukosäätimiä ei tarvita eikä myöskään jättää näkyville. Videotykin päälle- ja poiskytkentä, oikean kuvalähteen valinta, oheislaitteiden (esim. DVD) ohjaus jne. hoituu kaikki automaatioon liittyvällä ohjauspaneelilla.
Ilman automaatiota tullaan toimeen, mikäli järjestelmä on hyvin yksinkertainen, esim. 1 PC-liitäntä videotykille ilman äänentoistotarvetta. Tällöin järjestelmää käytetään videotykin kaukosäätimellä.
Mikä järjestelmä sisältää useampia ohjelmalähteitä tai arvellaan sellaiselle olevan tulevaisuudessa tarpeita, kannattaa automaatioon varautua tekemällä riittävä kaapelointi.

Esimerkki käyttäjälle yksinkertaisesta käyttöliittymästä (lähde: www.mediasolution.fi)

Ohjelmalähteet

Tietokone ja kannettavat

Tilassa kannattaa olla vähintään yksi kiinteä tietokone tai terminaalipääte ja sen lisäksi pöydässä tulee olla VGA-kaapeli vierailijan kannettavalle. Yhä useammin esityksessä voi olla mukana ääni, joten VGA-kaapelin kaverina kannattaa olla 3.5mm stereopistoke, jonka kautta ääni kuuluu kiinteistä kaiuttimista

Piirtoheitin tai dokumenttikamera

PC ja Powerpoint on pitkälle korvannut piirtoheitinkalvojen käytön, mutta aina on tilanteita, joissa halutaan esittää perinteisiä kalvoja. Mikäli piirtoheitintä ei haluta käyttää, voidaan sen tilalle hankkia dokumenttikamera. Dokumenttikameralla saadaan heijastettua videotykille kalvojen lisäksi paperidokumentit ja jopa kuvat esineestä. Kyseessä on siis videokamera, jolla voidaan esittää kuva näyttölaitteelle.

Kuva: dokumenttikamera

DVD

Yhä useammin koulutusmateriaalia ja yritysesittelyitä katsellaan suoraan DVD:ltä. Vaikka moni kannettava tietokone osaa näyttää DVD-levyjä, ei sellaisen käyttöä kuvalähteenä voi suositella: Kannettavassa tulee olla asennettuna oikeanlainen toisto-ohjelma, näytönsäästäjät tulee olla pois kytkettynä, kannettavan näyttökortin asetukset tulee olla oikein asetettuna ja kannettavan äänen tulee olla kytkettynä kaiutinjärjestelmään – Liian monta asiaa, joka voi mennä pieleen!

On siis hyvä, jos tilassa on erillinen perus-DVD-laite, joka on usein sijoitettu AV-vaunuun muiden ohjelmalähteiden, videovalitsimien jne. yhteyteen.

Televisio

Mikäli tilassa on tarve katsoa televisiota, tehdään se käyttäen digiboxia. Mikäli televisiolle ei ole käyttöä, mutta halutaan varautua sen lisäämiseen esim. muutaman vuoden jälkeen, tulee muistaa tehdä antennikaapelointi AV-vaunulle! Digiboxin hinta on 100€, mutta myöhemmin sen lisääminen ei ole mahdollista, jos kaapelointi on unohtunut!

Videoneuvottelu

Videoneuvottelulaite on kätevä ja hyvin suunnitellussa tilassa sitä myös käytetään. Mikäli valaistus, äänentoisto, mikrofonit tms. osa-alue on puuttellinen, jää videoneuvottelu käyttämättä.

Paras lopputulos saavutetaan, jos videoneuvottelu tehdään erillisenä rinnakkaisena toteutuksena muulle järjestelmälle. Sille varataan oma paneelinäyttö (plasma- tai LCD-tv, parhaimmillaan pelkkä näyttölaite ilman mitään kuvalähdevalitsimia), jolloin kuvan kirkkaus on riittävä ja toisaalta videotykin kuvaa voidaan käyttää paikallisen materiaalin esittämiseen. Videoneuvottelulaite sijoitetaan huoneen etuseinälle ja siihen kaapeloidaan seuraavat asiat:

• Kuva erillisnäytölle
• Ääni kiinteästi asennetuille kaittimille  -- Äänen voimakkuus säädetään videoneuvottelulaitteen omalla kaukosäätimellä
• LAN-kaapelointi sisäverkon yli käytäville videoneuvotteluille
• Mahdollinen ISDN puhelinverkon kautta käytäville neuvotteluille ja puhelimen avulla neuvotteluun osallistuville (poistuva)
• Mikrofoni kiinteästi kaapeloituna neuvottelupöytään

Videoneuvottelulaitteisto tulee asentaa pöytätason korkeudelle tai hivenen ylemmäs ja sen etäisyys pitää olla sellainen, että koko neuvottelupöytä mahtuu kuvaan. Toisaalta videoneuvottelukameraan päin ei saa olla suunnattuna yhtään valaisinta eikä videotykin valo saa näkyä kuvan yläreunassa. Tätä edesauttaa, mikäli tykki saadaan asennettua riittävän lähelle neuvottelutilan etuseinää ja toisaalta videoneuvottelukamera riittävän lähelle pöytää.

Langattomat ratkaisut

Jos halutaan tehdä mahdollisimman toimiva neuvottelutila, kaikki langattomat ratkaisut kannattaa unohtaa. Toki kannettavissa tietokoneissa voidaan käyttää langatonta verkkoa, mikäli sellainen on saatavilla, mutta sähköä laitteeet joka tapauksessa tarvitsevat. Menee vielä vuosia, ennenkuin kannettavien sähkönsyöttötekniikat  tarjoavat todellisen langattoman vaihtoehdon.

Myös videotykin kuvansiirtoon on tarjolla langattomuutta, mutta nämä kannattaa unohtaa: Niissä esityslaitteeseen  (esim. kannettava) tulee asentaa erillinen ohjelma kuvan lähettämistä varten ja kuvamateriaali ei voi sisältää liikkuvaa kuvaa. Näin esim. vierailija ei saa oman kannettavansa kuvaa näytölle. Tarvitaan siis edelleen VGA-kaapeli neuvottelupöytään.

Myös AV-ohjauksen langattomuus on kyseenalaista: Se tuo mukaan mahdollisuuden, ettei tilaisuus onnistu, kun ohjaimen akku on tyhjä tai koko ohjain on kadonnut.

Eräs harkittavissa oleva ratkaisu on se, että tilassa on yksi kiinteästi kytketty Windows terminaali, jota voidaan käyttää langattomalla hiirellä ja näppäimistöllä. Näin omat esitykset saadaan toistettua kätevästi siten, että pöydällä on vain näppäimistö ja hiiri. Myös tämä järjestely tuottaa muutaman kuukauden välein ongelmia, kun esim. näppäimistön paristot loppuvat...

Neuvottelupöytä

Neuvottelupöydän varusteluun tulee kiinnittää erityishuomiota. Siinä tulee olla kiinteä kaapelointi, joka on piilotettu pöydän alle asennettuun kiinteään hyllyyn. Mikäli pöydässä on esim. LAN-verkon jakava kytkin, sen tulee sijaita virtalähteideen sellaisessa paikassa, ettei sitä pöydän päältä käsin voida esim. ottaa pois sähköistä.

Pöydän keskialueelle sijoitetut upotetut rasiat ovat käteviä. Niissä on hyvä tarjota esim. seuraavia kytkentämahdollisuuksia

• Pistorasioita omille virtalähteille (HUOM! Pöydän omat sähkölaitteet ottavat sähkönsä pöydän alle piilotetuista rasioista, jottei tilan käyttäjät irrottele niiden töpseleitä!)
• VGA-kaapeli ja audiokaapeli kannettavan tietokoneen kytkemiseksi
• Videoneuvottelun mikrofoni.

Lisäksi voidaan harkita yleisimmin käytettävän kannettavan virtalähteen kaapelia sekä puhelimen latauskaapelia (muista piilottaa nämäkin virtalähteet pöydän alle!)

Mikäli pöytä on antiikkia, voi sen reijittäminen kauhistuttaa. Kuitenkin pahin ratkaisu on se, että kaapeloinnit tulevat pöydän ulkopuolelta: Ne näyttävät rumalta ja ihmiset kompastuvat niihin, jolloin järjestelmä ei ole pitkäikäinen.

Ohessa on kuva ratkaisusta, jolla arvokkaaseenkin pöytään saadaan piilotettua audio, VGA, LAN ja sähköpistorasiat:

Kaapelipylväs ala-asennossa

Kaapelipylväs nostettuna ylös ja RJ-kaapeli kiinnitettynä.

Kytketyt kaapelit tulevat läpän alta pöydälle ja ovat käytettävissä

Mikäli pöytään ei haluta tehdä lainkaan reikiä, tulee kaapelit pyrkiä tuomaan pöydän etureunasta siten, että ne ovat käytettävissä edessä istuville.

Mikäli pöydässä on sivussa vetolaatikoita, voidaan niihin tuoda tarvittavat kaapelit siten, että ne ovat vetolaatikon avaamisella otettavissa käyttöön.

AV-suunnittelun määritysvaihe

Huomioitavaa sähkösuunnittelusta

Sähkösuunnittelijan tehtävä on huolehtia (joka myös AV-suunnittelijan on aina hyvä varmistaa), että kaikki AV-laitteet ovat yhden sähkövaiheen takana. Näin vältytään helpoimmin kuvaan ja ääneen syntyviltä hurinoilta.

Tärkeimpien asennuspositioiden kuvaus

Suunniteltavasta tilasta tulee aina piirtää kuva, josta ilmenee tärkeimmät asennuspositiot. Vain näin voidaan varmistaa, että positiokohtaisen laiteluettelon perusteella voidaan toteuttaa oikeanlainen kaapelointi laitteiden välille.

Esimerkki positiokuvasta:

Tässä esimerkissä on 6 positiota:

1. Pöydän alla oleva kaapelointipylväs
2. Videoneuvottelulaitteisto
3. Videoneuvottelulaitteen lisäkamera
4. Vasen aktiivikaiutin
5. Oikea aktiivikaiutin
6. Videotykki katossa

Tässä esimerkissä on varaus AV-laitekaapille siten, että sen paikka on POS1:n yhteydessä pöydän alla. Usein laitekaappi suunnitellaan tilan etureunaan, jolloin sille määritellään erillinen positio.

Peruskaapeloinnin suunnittelu

Peruskaapelointisuunnitelmassa tulee olla määriteltynä kussakin positiossa käytettävät (tai myöhemmin lisättävät) laitteet ja niiden liitännät.

Tämän jälkeen tehdään esim. Excel-taulukko, jossa määritellään kaikki kaapelointi kaikkien positioiden välillä. Myös kaapeli- ja liitintyypit tulee määritellä.

Esimerkki:

	Pos 1	Pöydän alla, jalan vieressä oleva pylväs
	Pos 2	Videoneuvottelulaite, kankaan alla kankaan keskellä
	Pos 3	Videoneuvottelun lisäkamera, kankaan päällä kankaan keskellä
	Pos 4	Neukkarin valkokangasseinällä, vasen puoli
	Pos 5	Neukkarin valkokangasseinällä, oikea puoli
	Pos 6	Katto / Tykki
	Ristikytkentä 1	Toimistotilojen ristikytkentä
	Ristikytkentä 2	Testihuoneen ristikytkentä
		Kaapeli	Liitin	Merkintä molemmissa päissä	Selite
Tykki	Pos 6	MMJ1.5	2 x shuko	AV-sähkö	AV-sähkö  ("tavallinen sähkö", mutta sama vaihe kaikilla AV-laitteilla)
	Pos 6 <--> Ristikytkentä 1	CAT	RJ45	Ristik./toimisto	Kattoon asennettavan windowsterminaalin LAN-yhteys
Pöytä	Pos 1 <--> Pos 6	VGA 16m	VGA-15	Tykki/VGA	1 VGA riittää! Pöytään laitetaan tarvittaessa VGA-valitsin.  Ei rasioida vaan tuodaan VGA-kaapelin pää pöydän alle, josta jatketaan pöytään erillisellä VGA-jatkolla tai jakajaan
	Pos 1 <--> Pos 6	1 x rg59 x 16 m	BNC	Tykki/Video	video
	Pos 1 <--> Pos 6	svideo x 16 m	svideo	Tykki/svideo	svideo
	Pos 1 <--> Pos 6	hdmi x 16 m	hdmi	Tykki/hdmi	Digitaalinen kuvaliitäntä
	Pos 1 <--> Pos 6	CAT x 16 m	RJ45	Tykki/Ohjaus	Tykinohjaus (RJ45<-->RS232 -liittimellä)
	Pos 1	MMJ1.5	2 x shuko	ATK-sähkö	ATK-sähkö
	Pos 1	MMJ1.5	2 x shuko	AV-sähkö	AV-sähkö ("tavallinen sähkö", mutta sama vaihe kuin tykillä ja aktiivikaiuttimilla)
	Pos 1 <--> Ristikytkentä 1	CAT	2xRJ45	Ristik./toimisto	LAN -- Pöydän alle tulee 10/100 switchi josta jaetaan pöydän RJ45:iin (3 / Martela 920ELP)
	Pos 1	Antennikaapeli	F-liitin	Antenni	TV-antenni
	Pos 1 <--> Pos 2	1 x rg59	BNC	Videon./Video	videoneuvottelun videosignaali
	Pos 1 <--> Pos 2	jamac	XLR-3	Videon./Mikki	Mikrofoni (videoneuvottelu)
	Pos 1 <--> Pos 2	2xjamac tai mikkik.	2 x XLR-3	Videon./AudioL/R	Videoneuvottelun audio (stereo)
	Pos 1 <--> Pos 1-TOINEN PÖYTÄ	jamac	XLR-3 tai RCA	Ext/takasali (Ext/Etusali)	Kun salit on yhteiskäytössä, saattaa tulla tarve siirtää audiota takasaliin
	Pos 1 <--> Pos 4	jamac	XLR-3 tai RCA	Kaiutin vasen	left audio (line)
	Pos 1 <--> Pos 5	jamac	XLR-3 tai RCA	Kaiutin oikea	right audio (line)
Videon.	Pos 2	MMJ1.5	2 x shuko	AV-sähkö	AV-sähkö: Videoneuvottelun ja lisäkameran DC-muuntajan sähköt
	Pos 2 <--> Ristikytkentä 1	1 x CAT	RJ45	Ristik./toimisto	Videoneuvottelun LAN
	Pos 2 <--> Puhelinkytkennät	2 x CAT	RJ45		Videoneuvottelun ISDN
	Pos 2 <--> Pos 3	1 x rg59	Bnc	Yläkamera/video	Lisäkameran video
	Pos 2 <--> Pos 3	CAT	RJ45	Yläkamera/DC	Lisäkameran DC-syöttö
Akt.kaiutin	Pos 4	MMJ1.5	1 x shuko	AV-sähkö	AV-sähkö (aktiivikaiutin)
	Pos 5	MMJ1.5	1 x shuko	AV-sähkö	AV-sähkö (aktiivikaiutin)

Lisäksi AV-suunnittelijan tulee yhdessä sähkö- ja rakennesuunnittelijoiden kanssa määritellä, mistä kaapelit kannattaa vetää ja kuinka suuret putkitukset tarvitaan.

Ideoita kaapelireittien suunnitteluun

Usein haastavin kaapelointitarve on kaapelitie neuvottelupöytään. Tässä kaapelitiessä kulkee usein sähköä, VGA-kaapelia, mikrofonikaapelia, datakaapelia jne. Sähkökaapelit kannattaa pyrkiä sijoittamaan eri putkeen kuin ääneen ja kuvaan liittyvät kaapelit.

Kaapelireittien suunnitteluun pöydän, etutilan ja katon tykin välille löytyy ainakin seuraavia ratkaisuja:

Alumiininen korokelista lattiassa, kouru seinässä ja katossa
+ Edullinen
- Epäkäytännöllinen ja ruma

100 mm alumiiniputki pöydästä kattoon, jossa tuodaan pöytään VGA, videokaapeli, tykinohjaus, sähkö ja LAN-kaapelointi
+ Edullinen
- Haittaa näkyvyyttä

Lattiaan upotettu kaapelikouru/putkitus (halk. väh 50 mm) ja lattiarasiat tai pylväät
+ Siisti
- Kallis

Lattiaan porattu reikä+rasiointi ja johdotus välipohjassa / lasketussa katossa
+ Siisti
- Edullisempi kuin lattiaroilotus